Maastoestekurssi 2/2

Torstaina oli taas suuntana Kiviharju ja maastoesteet. Laittelin Vikin kaikessa rauhassa kuntoon, jonka jälkeen tein suht. pitkät alkukäynnit ja siirryin kentälle taivuttelemaan käynnissä. Kun muutkin ratsukot saapuivat kentälle alettiin ravailemaan. Ravissa tein myös huolelliset taivutukset ja pyysin Vikiä kuuntelemaan, enkä antanut sen kaahottaa. Ravin jälkeen otin hieman laukkaa molempiin suuntiin. Oikeassa kierroksessa Viki oli ihan jees, vasemmassa kierroksessa ei pystynyt kunnolla pyörittämään laukkaansa kentän pehmeyden takia... Hevonen oli kuitenkin kivasti kuulolla eikä turhia sählännyt.

Tämän jälkeen siirryttiin pellolle hyppäämään samaisia esteitä, mitä oltiin keskiviikkonakin hypätty. Tultiin alkuun tukki - tukki linja ja siihen perään ns. punainen ötökkä este (tämä). Linjalle lähestyminen sujui ihan jees. Tukit sujuivat myös hyvin. Tämän jälkeen kaarros punaiselle ötökälle hieman levisi, kun Viki sähelsi omiaan ja ruoho oli öisen sateen jäljiltä hieman liukas. Pienestä sähellyksestä huolimatta pystyssä pysyttiin ja estekkin sujui ihan hyvin.

Seuraavana olikin vuotossa koffini. Jos joku ei tiedä mikä se on, niin se on vähänniinkuin kuoppa, jonka pohjalla on oja. Eli siis ensin laukataan alamäki, sitten hypätään oja ja heti perään laukataan ylämäki. Oliko tarpeeksi hyvin selostettu? :) Tehtävänä meillä oli siis hypätä ensin tukki ja heti perään mennä koffini. Ensimmäisellä kerralla tukki meni hyvin, koffinin alamäkeen siirsin Vikin kaikeksi varmuudeksi raviin ja siitä ojan yli. Viki ei turhia kyttäillyt ja meni kiltisti yli. Toisella kerralla mentiin koffini toistepäin eikä nyt ollut minkäännäköistä ongelmaa.

Uudelleen sama juttu. Koffini pois päin pellolta sujui ongelmitta, mutta kun meitä edellä oleva ratsukko lähti takaisin pellolle päin, siitäkös neiti vasta kuumuikin. En oikein tiedä mitä kaikkea siinä hälinässä ehti tapahtua, käytiin ainakin kunnolla ojassa ja istuttiinkin jossain vaiheessa. Mitään kummempaa ei kuitenkaan tapahtunut, paitsi että minulta irtosi jalustin. No jalustin kiinni satulaan ja matka jatkui. Koffini ei jälleen tuottanut mitään ongelmaa.

Sitten otettiinkin hauta käsittelyyn. Ensin käveltiin pari kertaa haudan ohi, jonka jälkeen tultiin se laukassa. Ensimmäisellä kerralla Viki ei juurikaan hautaa edes huomannut vaan teki sujuvan loikan sen yli. Tokalla kerralla hauta olikin jo paljon hurjempi :D Yli kuitenkin päästiin vaikka hieman Viki haudalle jarruttelikin.

Lopuksi olikin vuorossa rata, johon yhdistyikin mukavasti lähes kaikki tällä kurssilla harjoittelemamme esteet. Reippaana tyttönä piirsinkin teille radasta kuvan, mutta varmuuden vuoksi selitän vielä esteet, jos joku ei piirroksestani niitä tajunnut :D Ensin hypättiin siis hauta estekentältä pellolle. Pellolla hypättiin tukki, tukilta kaarre punaiselle ötökälle ja lopuksi hauta estekentälle. Laukassa estekentän läpi tukille, tukilta veden läpi laukassa. Loppuun vielä alashyppy ja tukki takaisin estekentälle. Ihan simppeli rata siis.

Pahoitteluni ehkä maailman huonoimasta ratapiirroksesta!

Ensimmäinen este oli siis hauta, joka oli taas Vikin mielestä tosi jännittävä. Tukissa ei ollut mitään ongelmaa ja kolmos estekkin sujui hyvin. Hautaa tarvitsi taas vähän jännittää mutta yli mentiin kuitenkin. Vitos esteenä ollut tukki ei tuottanut ongelmia. Vedelle Viki alkuun jänisti ja pysähtyikin sekunniksi rantaan, jonka jälkeen jatkoi kiltisti veden läpi laukassa. Alashyppyyn en oikein päässyt itse mukaan mutta Viki pelasti hyvin. Viimeiselle tukille tultiin vähän vauhdikkaasti, mutta ongelmitta. Pääasiassa rata sujui odotettua paremmin! :) Viki kuitenkin meni kiltisti kaiken mitä pyysin vaikka hieman epäröikin.

Sitten loppuun vielä pitkät eteenalas ravit taivutellen ja asetellen. Hetken kesti taas ennen kuin neiti malttoi keskittyä venyttämiseen, Lopulta Viki kuitenkin venytti ihan kivasti. Ravailujen jälkeen käytiin tekemässä suht. pitkät loppukäynnit kivharjun laitumien ympäri.

Kokonaisuudessaan molempina päivinä maastoesteethän sujuivat minulta ja Vikiltä yllättävän hyvin. Kertaakaan Viki ei suoranaisesti kieltänyt yhdellekkään esteelle vaan hyppäsi aina kaiken mitä pitikin. Minäkin pysyin selässä ja hevonen pystyssä molempien päivien aikana. Vikistä tuli useammalta ihmiseltä paljon positiivista kommettia ja neiti olikin yllättänyt Laura-open ihan kunnolla positiivisessa mielessä - hienoin V♥

Hyvillä fiiliksillä jatketaan kohti tulevan viikonlopun estekisoja, joissa starttaillaan 70cm ja meidän toinen 80cm! Postausta odotettavissa viimeistään siis sunnuntai iltana/maanantai aamuna ;)

Ja edelleen kommenttia olisi kiva saada! :) Pariin viime postaukseen en ole saanut ollenkaan kommenttia, vaikka mielestäni olen selostanut aika tarkasti viime sunnuntain kisat ja eilisenkin maastoestekurssin. Olisko sitten parempi, että selitän kaiken vain lyhyesti vai miten on? :) Mielipiteitä saa laittaa tulemaan, kuuntelen niitä ihan mielelläni!