sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

'When everything's wrong, You make it right' [Tilannekatsaus kuluviin päiviin...]

Jälleen eletään vaikeita, surun, ilon ja huolen täyteisiä päiviä. Viime aikojen fiiliksissä ei ole ollut kehumista ja hevostenkin kanssa ollaan jälleen saatu kokea vastoin käymisiä enemmän, kuin tarpeeksi. Minua itseäni vaivaa jatkuvasti niin ristiriitaiset ajatukset, joten es tästä syystä ole halunnut/pystynyt tulla blogia aiemmin kirjoittamaan. Nyt kuitenkin vähän tilannekatsausta molempien ponien elämään. 

Rakkaimmat tytöt - AINA ♥
Vikin kanssa alkoi heti hieronnan jälkeen sujua paljon paremmin ja luultiin neidin palautuneen täysin normaaliksi. Viikko meni kouluillessa ja maastoillessa ja Viki toimi hyvin ja täysin moitteitta. Viikko sitten hypättiin Vikin kanssa pientä rataa ja samantien takapään ontumiset palasivat. Tässä vaiheessa muserruin ihan täysin, enkä voinut muutakuin itkeä ja itkeä. Sain sovittua erään ammatti-ihmisen kanssa, että hän tuli torstaina katsomaan molemmat ponit. Tähän asti Vikin kanssa mentiin aika pitkälti kävely/hölkkäily linjalla.

Torstaina meille selvisikin jälleen kaikkea uutta Vikistä. Käytiin alkuun kävelyttämässä Viki, jolloin todettiin, että tällä kertaa oikeajalka ei astu kunnolla alleen. Syy ei kuitenkaan ollut jalassa, vaan lähinnä selässä. Vietiin tämän jälkeen Viki talliin ja hevosia katsomaan tullut henkilö kävi Vikin läpi. Hän kertoi, että Viki oli kauttaaltaan jumissa ja aivan 'kuiva'. Todennäköisesti Viki on ollut kauttaaltaan jumissa jo vuosia. Kukaan ei koskaan ennen ole meille tämmöistä kertonut. Ei eläinlääkäri, ei hieroja, ei kukaan.. Tuli siis aivan puun takaa koko uutinen.

Saimme Vikille hoito-ohjeiksi kevyttä liikuntaa. Pääasiassa kävelytystä, paljon mäkiä ja epätasaista maastoa ja pieniä ravipätkiä. Täytynee vielä kysellä, tarkemmin kuinka kauan meidän tulee jatkaa tällä linjalla ja mitä kaikkea neidin kanssa voi puuhata. Lisäksi Vikille syötetään nyt yksi 20kg säkki Top Line mysliä, sekä Shy Feeder b-vitamiinia. Näiden avulla pitäisi saada neiti taas 'heräämään henkiin'.

Oli kuitenkin huojentavaa kuulla ihan ammantti-ihmisen suusta, että Vikillä on ihan hyvä kroppa hyppäämiseenkin. Ainut mitä hän ei ymmärtänyt oli se, miten Viki ei kropallaan pysty laukkaamaan puhdasta laukkaaa. Lieneekö syy tässä, mitä juuri kerroin. Toivottavasti se selviää meille mahdollisimman pian.

Kuvia viime viikolta...







Ja nytkun saatiin Vikin tämän hetkinen tilanne selvitettyä ni päästäänkin Lailaan. Viime viikon torstaina tallille tullessamme huomattiin, että poni on täysin jumissa takapäästä. Tällöin ei vielä keksitty syytä könkkäämiselle, joten jatkettiin Lailankin kanssa viikko eteenpäin pelkällä kävelytys/irtojuoksutus linjalla, kunnes saatiin kyseinen ammattihenkilö katsomaan Lailakin läpi (taisiis pääasiassahan hänet pyydettiin katsomaan Lailaa, mutta hän tarjoutui katsomaan Vikin samalla).

Tällöin selvisi, että suurin syy Lailan takapään jäykkyyteen oli kova kavion isku lonkan alueelle. Ja syyllistähän ei kauaa tarvinnut miettiä, sillä oltiin jo osattu arvata, että Fasuhan se Lailaa oli potkaissut. Fasu on vieläpä ainut, joilla on kengät näistä meidän hevosista. Fasu oli jo viime päivinä muutenkin flippaillut päästään, mm. lähtenyt taluttaessa käsistä, hypännyt Helkan päälle tarhassa, ja jahdannut ja potkinut tarhakavereita. Tiedä sitten mikä siihenkin hevoseen on mennyt. Jos tämä käytös jatkuu, niin tarhaan tehdään väliaita - tosin onneksi Fasu ei enää kauaa ko. tallilla asustelekkaan.

Mutta asiaan. Laila oli tosiaan saanut niin kova tällin vasempaan lonkkaansa, ettei ponia pystynyt edes kunnolla käsittelemään ja näin ollen Laila on kävelytyksellä ainakin sen pari viikkoa, ennenkuin lonkka paranee. Lailaa ei tosiaan saa edes kävelyttää selästä käsin, joka tekee kuntoutuksesta vieläkin veemäisempää, mutta mitäpä me ei rakkaan ponimme eteen tehtäisi. Kyllähän se toki ärsyttää, että poni joutuu saikulle ja itselle tulee hirveästi rahan menoa, jonkun muun omistaman ponin takia...

Kuvia viime viikon torstailta, kun huomattiin ponin takapään jumit.




Tulevat viikot tulevat koostumaan lähinnä pelkästä kävelytyksestä ja kävelytyksestä ja tämän kaiken ponien hoivaamisen lisäksi olen myös lähes joka päivä useita tunteja töissä... Vikin kanssa päästään kyllä tekemään käyntimaastojakin ja katsotaan, jos kävisi vaikka uittamassa. Hyppytaukoa Vikillä tulee nyt olemaan niin pitkään, kunnes saadaan hevonen oikeasti kuntoon. Minua harmittaa suuresti, että joudutaan pitämään kahta hevosta pelkällä kävelytyksellä, mutta ei mahda mitään. Millään muulla ei ole väliä, kunhan saadaan meidän tytöt kuntoon <3

torstai 10. heinäkuuta 2014

Tallilla oleilua - kellon ympäri! [Videopostaus & paljon kuvia]

Näin on jälleen viikko hurahtanut käyntiin ja nyt elelläänkin jo torstaita ja on aika palata tämän alkaneen viikon kuulumisiin. Joukkoon on taas mahtunut niin tuuppausta, vesipetoja, vieraita kasvoja, tallilla yöpymistä ja muuta mukavaa! Postauksesta tulee jälleen pitkä ja se tulee sisältämään suuren määrän kuvia - mielummin liikaa, kuin liian vähän? ;)


Maanantaina kouluilin Vikillä pitkästä aikaa ihan kunnolla. Otin kaikki askellajit läpi hakien hevosen hyvin tuntumalle. Viki tuntui koko ajan hyvältä ratsastaa ja oli todella terävänä avuille. Pakka pysyi hyvin kasassa, eikä hevonen liiemmin ollut ns. tyhjä edestä, vaan pysyi jatkuvasti hyvällä kuolaintuella. Tehtiin Viksun kanssa paljon ympyröitä ja kaarevia uria ja otettiinmyös muutamat pohkeenväistötkin.

Tällä kertaa yritin ratsastaa Vikiä myös ns. ylöspäin, säilyttäen samalla peräänannon. Ajoittain Viki kulki todella kivassa korkeassakin muodossa - kyllä se siitä vielä alkaa luonnistua! Loppuun käytiin ottamassa pellolla muutamia hyppyjä esteelle, joka oli korkeimmillaan n. 85cm. Viki oli todella innoissaan esteen nähdessään - huomaa kyllä että neidillä jälleen yli viikko hyppytaukoa!















Lailalla oli maanantaina ohjasajopäivä ja Sanna vuorostaan pääsi taas ponin ohjaksiin! Sanna itse kertoo ponin ohjasajosta näin: Laila oli hyvä ohjasajaa, malttoi tosi hyvin, kun välillä tehtiin pysähdyksiä ja poni rentoutuikin tosi kivasti jo toisen suunnan käynneissä! Ravikin sujui hyvin ja siirtymiset askellajista toiseen onnistui hyvin. Myös ympyrät, käännökset ja mutkat sujuivat kaikki hyvin!

Mitänyt itse sivusilmällä ehdin Lailan ja Sannan menoa seurata, niin näytti kieltämättä todella kivalta! Poni oli rento ja rauhallinen ja Sanna itsekkin handlasi tällä kertaa homman paljon paremmin! Hienoa hienoa :) Kieltämättä on ihanaa ja helpottavaa, kun on joku joka voi liikuttaa ponia myös tällä tavalla, niin säästyy rutkasti aikaa, kun saadaan kaikki liikutettua samoihin aikoihin!






Tiistaina ystäväni Jenni tuli Lappeenrannasta asti yhdeksi yöksi Kouvolaan, joten majottauduttiinkin minä, Henni ja Jenni yöllä tallilla! Päivään mahtui jos jonkinmoista touhua ja toimintaa, jota kaikkea en mikkään jaksaisi selittää. Onneksi kuvattiinkin koko päivästä videopostaus, joka saa pidemmittä puheitta puhua puolestaan! Videopostauksen alla vielä tarkempia kuvia ja selityksiä ratsastuksista :)


Uittoreissu sujui ihan hyvin. Mennessä ei muuta tehty paitsi kävelty ja molemmat ponskit malttoivatkin todella hyvin kävellä, ilman sen ihmeempiä. Laila välillä oli kuulemma kyttäillyt rullaluistelijoita sunmuita, mutta muuten ei olut ongelmaa. Vedessä Lailasta todellakin paljastui kunnon vesipeto ja poni vain sukelteli menemään :D Voi hupsu poni ♥ Viki oli uittaessa jälleen oma itsensä = porskutti menemään ja teki oman bravuuritemppunsa! Eli hyppäsi pystyyn ja kaatui siitä kyljelleen. Ehdin jälleen sukeltaa pois alta, joten mitään vakavaa ei tapahtunut :) Paluumatkasta otettiin vähän ravia ja laukkaa, ja molemmilla poneilla oli kyllä enemmän kuin kivaa!















Keskiviikko aamuna lähdettiin ratsatsamaan n. kymmenen aikaan Vikillä ja Helkalla, Lailan vietellessä vapaata. Ajateltiin ratsastaa melko aamusta, koska silloin ei ollut vielä niinniin kuuma vaikka kuuma olikin. Virittelin Vikille ensimmäistä kertaa ostamani uuden rintaremmimartingaalin, koska halusin sovitella sen  ja säätää oikeankokoiseksi. Jätinpä siis sen ihan muodonvuoksi vielä ratsastuksenkin ajaksi päälle.

Menin alkuun kentällä askellajit läpi ja Viki tuntui mitä parhaimmalta. Rauhallinen ja aavistuksen väsyneen oloinenhan neiti oli, mutta silti herkkä ja todella hyvin avuilla. Viki pysyi jatkuvasti tasaisella kuolaintuella ja teki niinkuin pyydettiin. Hetken päästä siirryttiinkin hyppäämään pellolle pientä heinäpaali estettä, jonka Viki otti välillä turhankin tosissaan :D Jokatapauksessa Viki tuntui ihan hyvältä, joten muutaman onnistuneen hypyn jälkeen lopetelttiin ja käytiin vielä ravaamassa eteenalas ravit kentällä.








Tässä näkyy kivasti nuo uudet suitsetkin :)
Loppuviikosta ois tarkoitus pitää vähän vatsalihastreeniä - nimittäin minulle! Ja katsotaan jos vaikka viikonloppuna hypeltäisiin ainakin Vikin, miksei molempienkin ponien kanssa. Pyrin postaamaan jälleen heti, kun saan tarpeeksi tuoretta materiaalia!

Kiitokset tästä Sanna!
Vaik tää maailma kaatuis meijän ympäriltä,

Vaik tapahtus mitä, ni pitäisin käsiä sun ympärilläs
Enkä antais tapahtua mitään pahaa vaa halaisin kovaa
Ja sanoisin kuinka paljon rakastan
Ja nää sanat tulee suoraa sydämest
Äänest tunteide kuulet sen kulta ku tunnet sen sun sydämel
En oo menos luotas ikinä mihinkää, mitä ikinä vaatiskaa
Ni pidän puolias ainiaan 

Sä oot saanu uuden auringon nousemaa
Ja sun läheisyytes saanu mut uskoo elämään uudestaa
En ois uskonu et löydän tytön sun kaltasen,
Keneen rakastun näin paljon, haluun jakaa kanssas kaiken
Ja voit luottaa siihen et oon rehellinen, rakastan sua aidosti
Ja haluun kulkee kanssas loppuun asti
Pitää kädestäs kiinni, kävellä vierelläs,
Nukahtaa viekkuus ja herätä viereltäs 

mä rakastan sua enemmän ku mitää
Ja sun rakkautes on parast mitä mul on ollut ikinä
Mitä enemmän sua opin tuntemaa
Ni sitä enemmän mä rakastan ja sydän on sun kokonaa
Ja vaik kuolisin, ni sun lämmin kyynelees
Saa takas palaamaan mut uudelleen