'When everything's wrong, You make it right' [Tilannekatsaus kuluviin päiviin...]

Jälleen eletään vaikeita, surun, ilon ja huolen täyteisiä päiviä. Viime aikojen fiiliksissä ei ole ollut kehumista ja hevostenkin kanssa ollaan jälleen saatu kokea vastoin käymisiä enemmän, kuin tarpeeksi. Minua itseäni vaivaa jatkuvasti niin ristiriitaiset ajatukset, joten es tästä syystä ole halunnut/pystynyt tulla blogia aiemmin kirjoittamaan. Nyt kuitenkin vähän tilannekatsausta molempien ponien elämään. 

Rakkaimmat tytöt - AINA ♥

Vikin kanssa alkoi heti hieronnan jälkeen sujua paljon paremmin ja luultiin neidin palautuneen täysin normaaliksi. Viikko meni kouluillessa ja maastoillessa ja Viki toimi hyvin ja täysin moitteitta. Viikko sitten hypättiin Vikin kanssa pientä rataa ja samantien takapään ontumiset palasivat. Tässä vaiheessa muserruin ihan täysin, enkä voinut muutakuin itkeä ja itkeä. Sain sovittua erään ammatti-ihmisen kanssa, että hän tuli torstaina katsomaan molemmat ponit. Tähän asti Vikin kanssa mentiin aika pitkälti kävely/hölkkäily linjalla.

Torstaina meille selvisikin jälleen kaikkea uutta Vikistä. Käytiin alkuun kävelyttämässä Viki, jolloin todettiin, että tällä kertaa oikeajalka ei astu kunnolla alleen. Syy ei kuitenkaan ollut jalassa, vaan lähinnä selässä. Vietiin tämän jälkeen Viki talliin ja hevosia katsomaan tullut henkilö kävi Vikin läpi. Hän kertoi, että Viki oli kauttaaltaan jumissa ja aivan 'kuiva'. Todennäköisesti Viki on ollut kauttaaltaan jumissa jo vuosia. Kukaan ei koskaan ennen ole meille tämmöistä kertonut. Ei eläinlääkäri, ei hieroja, ei kukaan.. Tuli siis aivan puun takaa koko uutinen.

Saimme Vikille hoito-ohjeiksi kevyttä liikuntaa. Pääasiassa kävelytystä, paljon mäkiä ja epätasaista maastoa ja pieniä ravipätkiä. Täytynee vielä kysellä, tarkemmin kuinka kauan meidän tulee jatkaa tällä linjalla ja mitä kaikkea neidin kanssa voi puuhata. Lisäksi Vikille syötetään nyt yksi 20kg säkki Top Line mysliä, sekä Shy Feeder b-vitamiinia. Näiden avulla pitäisi saada neiti taas 'heräämään henkiin'.

Oli kuitenkin huojentavaa kuulla ihan ammantti-ihmisen suusta, että Vikillä on ihan hyvä kroppa hyppäämiseenkin. Ainut mitä hän ei ymmärtänyt oli se, miten Viki ei kropallaan pysty laukkaamaan puhdasta laukkaaa. Lieneekö syy tässä, mitä juuri kerroin. Toivottavasti se selviää meille mahdollisimman pian.

Kuvia viime viikolta...

Ja nytkun saatiin Vikin tämän hetkinen tilanne selvitettyä ni päästäänkin Lailaan. Viime viikon torstaina tallille tullessamme huomattiin, että poni on täysin jumissa takapäästä. Tällöin ei vielä keksitty syytä könkkäämiselle, joten jatkettiin Lailankin kanssa viikko eteenpäin pelkällä kävelytys/irtojuoksutus linjalla, kunnes saatiin kyseinen ammattihenkilö katsomaan Lailakin läpi (taisiis pääasiassahan hänet pyydettiin katsomaan Lailaa, mutta hän tarjoutui katsomaan Vikin samalla).

Tällöin selvisi, että suurin syy Lailan takapään jäykkyyteen oli kova kavion isku lonkan alueelle. Ja syyllistähän ei kauaa tarvinnut miettiä, sillä oltiin jo osattu arvata, että Fasuhan se Lailaa oli potkaissut. Fasu on vieläpä ainut, joilla on kengät näistä meidän hevosista. Fasu oli jo viime päivinä muutenkin flippaillut päästään, mm. lähtenyt taluttaessa käsistä, hypännyt Helkan päälle tarhassa, ja jahdannut ja potkinut tarhakavereita. Tiedä sitten mikä siihenkin hevoseen on mennyt. Jos tämä käytös jatkuu, niin tarhaan tehdään väliaita - tosin onneksi Fasu ei enää kauaa ko. tallilla asustelekkaan.

Mutta asiaan. Laila oli tosiaan saanut niin kova tällin vasempaan lonkkaansa, ettei ponia pystynyt edes kunnolla käsittelemään ja näin ollen Laila on kävelytyksellä ainakin sen pari viikkoa, ennenkuin lonkka paranee. Lailaa ei tosiaan saa edes kävelyttää selästä käsin, joka tekee kuntoutuksesta vieläkin veemäisempää, mutta mitäpä me ei rakkaan ponimme eteen tehtäisi. Kyllähän se toki ärsyttää, että poni joutuu saikulle ja itselle tulee hirveästi rahan menoa, jonkun muun omistaman ponin takia...

Kuvia viime viikon torstailta, kun huomattiin ponin takapään jumit.

Tulevat viikot tulevat koostumaan lähinnä pelkästä kävelytyksestä ja kävelytyksestä ja tämän kaiken ponien hoivaamisen lisäksi olen myös lähes joka päivä useita tunteja töissä... Vikin kanssa päästään kyllä tekemään käyntimaastojakin ja katsotaan, jos kävisi vaikka uittamassa. Hyppytaukoa Vikillä tulee nyt olemaan niin pitkään, kunnes saadaan hevonen oikeasti kuntoon. Minua harmittaa suuresti, että joudutaan pitämään kahta hevosta pelkällä kävelytyksellä, mutta ei mahda mitään. Millään muulla ei ole väliä, kunhan saadaan meidän tytöt kuntoon <3