'I just wanna tell the world that you're mine girl' [Tuntiponeilua & onnistumisia!]

Pitkästä aikaa palailen taas kirjoittamaan kuulumispostauksen muodossa! Joulu sujui minun osaltani ihan hyvin ja lomallakin on maittanut, paremmin kuin hyvin - pienistä vastoinkäymisistä huolimatta! Tälläkään kertaa en kirjoita aivan päivä päivältä, mutta kerron kaiken kuitenkin pää piirteittäin!

Loppuviikosta halusinkin lähteä ihan extemporee tunnille!

Keskiviikosta lauantaihin Vikin liikutus tapahtui pääsääntöisesti koirankoulutuskentällä ja hiekkatiellä. Keskiviikon treenit eivät menneet oikein putkeen, sillä Viki ei olisi millään halunnut liikkua, kun joka paikassa ja märkää sekä mutaista. Otettiin kk-kentällä muutamat hyvät pätkät, joihin lopetettiin. Torstaina tuuppailin Vikillä puolisen tuntia hiekkatiellä (jota en tosiaan normaalisti tee...). Neiti oli todella hyväntuntuinen ratsastaa, ilman mitään ihmeempiä. Torstaina pidettiin myös Vikin kanssa lastaustreenit, jotka sujuivat paremmin, kuin hyvin.

Perjantaina menin jälleen hiekkatiellä tarkoituksena jälleen kouluilla. Alkuun Viki vähän testaili onko pakko, ja sainkin kokea parit pystyyn hyppimiset. Loppua kohden meno parani huomattavasti. Tultiin muutaman kerran myös puomeja ja kavaletteja, jotka sujuivat ihan kivasti. Lopuksi käytiin maastossa käppäilemässä vielä loppykäynnit. Lauantaina Vikillä oli vuorossa erittäin kevytpäivä. Menin hiekkatiellä vajaa puolisen tuntia, vain käyntiä ja ravia - tavoitteena saada neiti kulkemaan rentona. Viki oli kivan rento ja kulki mukavan letkeästi.

Lauantai iltapäivästä otinkin suunnaksi Kiviharjun, tarkoituksena mennä tunnille. Pääsin siis pitkästä aikaa Jerryn selkään! Viime kerrasta olikin jo vierähtänyt lähemmäs puolivuotta.. Heti alkuun Laura (opettaja) varottelikin minua miten tahmatassu poika oli edellisellä tunnilla ollut. Heti alkuraveissa poni ehtikin jo suuttua, kun pyysin sitä ravaamaan eteenpäin, enkä antanut jäädä sipsuttelemaan pohkeen taakse.

Alkuun tehtiin ravilisäyksiä ja hidastuksia, sekä mahdollisimman paljon ympyröitä ja voltteja. Alkuun Jerry oli hiukan haluton kääntymään ja yritti puskea ympyröiltä pois lapa edellä ystävien luokse, mutta pikkuhiljaa poni alkoi tajuamaan mitä siltä halusin, ja silloin se alkoi toimiakkin paljon paremmin!

Laukkatyöskentelynä oli tälläkertaa aiheena vastalaukat. Jakaannuimme kahdelle pääty-ympyrälle, jossa nostimme ensin myötälaukan, hetken laukattuamme myötälaukkaa aloimme tekemään vastalaukan nostoja. Nostot onnistuivat vähän vaihtelevasti, mutta saimme me jopa pari nättiä kierrosta vastalaukkaa! Toiseen suuntaan teimmekin vastalaukkaa suoralla uralla, jolloin se olikin huomattavasti helpompaa.

Omasta mielestäni tunti sujui oikein kivasti, ja Jerry oli yhtä kiva kuin ennekin - jaksoi jopa hetkittäin kantaa itsensä pyöreänä! Toki ponista huomasi ettei sitä pitkään aikaan ollut ratsastettu kunnolla läpi, mutta tuntiponit on tuntiponeja. Täytyykin varmaan ottaa tavoitteeksi käydä useammin ratsastamassa tuolla ponilla!

Sunnuntaina lähdettiinkin pelkän Viksun voimin maneesille hyppäämään. Lastausharjoitukset ovat sujuneet tosiaan hyvin jo pidemmän aikaa, mutta en ole halunnut turhaan intoilla ettei tulisi sitten petyttyä mahdollisesta takapakista. Kuitenkin matkat ja koppiin meno sujuivat Vikin osalta hyvin, joten näillä näkymin päässään taas useammin maneesille!

Jenna lähti siis mukaan neuvomaan ja kuvailemaan. Minun alkuverkatessa Vikiä Jenna rakentelikin toiselle pitkälle sivulle innarin/jumppasarjan ja keskihalkaisijalle kolmoissarjan, jonka keskimmäinen este oli okseri, muut ristikkoina/pystyinä. Viki tuntui jo verkatessa todella hyvältä, avut menivät hyvin läpi ja tamma oli muutenkin hyvin kuulolla. Tultiin muutaman kerran ravi ja laukkapuomejakin, joissa ei ollut mitään ihmeempiä.

Pikkuhiljaa alettiinkin jo hyppäämään, tultiin alkuun innareita matalalla korkeudella, jotka sujuivatkin oikein kivasti. Välillä oli vauhtia vähän turhankin paljon, mutta todella hyvin Viki sai askeensa soviteltua. Kolmoissarjakin sujui pääasiassa hyvin, kerran tiputettiin okserin puomit, mutta muuten päästiin aina puhtaasti. Viki oli myös äärettömän varman oloinen hypätä, eikä olisi tullut mieleenkään että neiti olisi voinut kieltää tmv. Korkeimmillaan okseri olikin n. 100cm. Loppuun ravailin vielä hetken tuntumalla ravia ja Jenna ottikin meistä muutaman klipin.

Itselle jäi kyllä mitä parhaimmat fiilikset näistä hyppelyistä! Vikillä olikin muuten ollut tasan 3 viikkoa hyppytaukoa, jos ei lasketa perjantain kavaletteja. Täytyy sanoa että ihmettelen, miten neiti hyppäsi noinkin varmasti pitkän tauon jälkeen. Hieno neiti ♥

Lomaakin olisi jäljellä vielä reilu viikko ja tiistaina vaihtuukin vuosi! Kuluneesta vuodesta tulen tekemään vielä erillisen postauksen, jonka saan toivonmukaan näkyviin heti vuodenvaihteessa :) Mites teidän vuosi 2013 sujui?