'Would I believe that there could be a you and me'

Reilu viikko jälleen kulunut viime postauksesta, mutta olen joutunut hetken harkitsemaan milloin tulen tänne kirjoittamaan ja mitä uskallan viime päivistämme kertoa, ilman että aiheuttaisin hirveää p*skamyrskyä. Kaikki ei siis ole mennyt ihan suunnitellulla tavalla, jonka vuoksi vastaan on tullut yhtä ja toista pientä ongelmaa. Kerrottakoon nyt siis teille näiden kolmen kuulumisia ihan hevoskohtaisesti.

Aloitetaan Vikistä. Vikin kanssa ei ole mitään suurempia ongelmia ollut, joten ollaan saatu treenata ihan normaaliin tapaan. Ollaan maastoiltu paljon, hypätty ja menty koulua. Viime sunnuntaina meillä kävi kotona valmentaja pitämässä tuntia. Tunnin aikana keskityttiin paljon ohjastuntumaan, kuin istuntaan ja katseen vaikutukseen ratsastuksessa. Vikikin tuntui valmennuksen aikana todella hyvältä ja saatiin myös valmentajalta kehuja. (Ja ei, valmentajan pyynnöstä en hänen nimeään julkaise, joten turha kysyä!)

Viime viikolla myö hyppäiltiin Vikin kanssa ja neitihän oli mitä mahtavin! Alkuun tuli pari hassua paikkaa, mutta koko treenien aikana tuli vain yksi pudotus, eikä yhtään kieltoa! :) Ratana hypättiin n. 80cm, lopuksi otettiin myös muutama isompi hyppy suoralla linjalla ja korkeimmillaan okseri nousikin 115cm korkeaksi - ja se meni kuin vettä vaan!

Jos vain työvuoroni antavat yhtään myöden, niin ensi kuun alussa meidät mahdollisesti nähtäisiin jo kisakentillä! :) Sitä odotellessa käydään varmaan vielä ainakin parissa valmennuksessa. Vikin kanssa on siis päällisin puolin sujunut todella todella kivasti!

Pieni videonpätkä ja kuvia viime viikkoisilta estetreeneiltä! :)

Hennikin käväisi Vikin selässä ottamassa muutamat pomput! :)

Lailan kanssa ollaan menty jonkun verran kentällä, sekä irtojuoksutettu ponia ja lisäksi Henni oli sillä valmennuksessa myös viime sunnuntaina. Tosin ilmojen lämmettyä ovat polttiaiset hyökänneet uudelleen ja Lailan kesäihottuma on hieman pahentunut ja tehnyt ponin olon tukalaksi. Onneksi nyt lämpimillä säillä ollaan pystytty pesemään ponia ja ollaan pidetty sitä myös enemmän sisällä, joka on kyllä helpottanut ponin oloa kummasti.

Ratsastettavuudeltaan Laila on parantunut ihan älyttömästi! Se ei nykyään enää kaahaa, vaan kulkee kiltisti ohjan ja pohkeen välissä. Kyllähän Lailal ravi on paljon tahdikkaampaa, kuin monen muun samankokoisen ponin, mutta Lailaa pystyy nykyään jo ratsastamaan todella hyvin, ilman että poni juoksee alta pois.

Toivotaan, että tämä palannut polttiaiskausi pian loppuisi, niin Lailankin olo helpottuisi huomattavasti. Lailan kanssa jatketaan nyt tehokkaalla treenailulla, ponin ehtojen mukaan. Katsotaan, milloin sen kanssa päästään korkkaamaan kisakentät!

Muutama kuva Hennistä ja Lailasta! :) Tytsyt oli vähä pinksui ;)

Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä kerrottakoon Lissusta! Lissussahan on tapahtunut jo aivan mieletön muutos sen reilun kolmen viikon aikana, mitä se on meillä ollut. Lissun kanssa ollaan puuhailtu paljon maastakäsin, maastoiltu pariin otteeseen viikossa ja menty myös kentällä - satulan kanssa kuin ilmankin. Lissulla on kyllä ihan mahtava työmotivaati ja se on aina innoissaan lähdössä töihin!

Maastoillessa tyttönen käyttäytyy nykyään ihan hyvin, ei liiemmin säpsyile, vaikka ainahan sitä on joitakin asioita katsottava korvat hörössä. Onneksi Viki on usein maastoillessa Lissun tukena ja turvana, jos jokin asia hieman jännittää. Alkuun ollaan siis pyritty maastoilemaan Lissulla kaverin kanssa, myöhemmin sillä tullaan maastoilemaan yksinkin.

Kentällä Liisu on ollut todella miellyttävä ratsastaa ja hakeutuukin nykyään, jo ihan hyvin itse alas ja kulkee pitkiäkin pätkiä rentona. Yritystä neidiltä ei ainakaan puutu! Sunnuntaina meidän valmentajamme halusi nähdä myös Lissun liikkeessä, mutta kaikkien yllättyksesi huomattiinkin, että Lissuhan ontuu toista takastaan. Mitän muuta syytä tähän ei keksitty, kuin että Viki olisi potkassut Lissua.

Tosiaan molemmat neiditähän olivat lauantaina-sunnuntaina vetäisseet kunnon kiimat päälle, jonka takia olivat sitten ilmeisesti nahistelleet tarhassa ja Lissuun oli sitten osunut. Luojan kiitos Vikillä ei ole kenkiä, joten vamman tulisi parantua ihan muutamassa päivässä. Tämä viikko ollaan menty ihan kävelytyksellä, mutta valmentajan ohjeiden mukaan Lissulla saa alkaa pikkuhiljaa hölkkäilemään sen jälkeen kun ontuminen loppuu. Kovin kipeältä se ei enää tänäänkän vaikuttanut, kun sellaista pukkirodeota, oli kuulemma vedellyt ympäri tarhaa. :D

Pari kuvaa viime viikolta. Alkoi jo hieman hämärtää ratsastuksen aikana, joten kuvia ei ole paljoa. Postauksen lopussa video, joka kertoo kuitenkin paljon enemmän!

Lisäksi muutama irtojuoksutuskuva viime lauantailta! :)

Jenna kävi myös lauantaina pitkästä aikaa moikkaamassa meidän hevosia :)

Vaikka meidän viikkoon on mahtunut paljon epäonnistumisia, ja tiedän että se saattaa ulkopuolisen silmiin näyttää vastuuttomalta, niin ollaan kyllä tehty niin paljon kaikkien hevostemme eteen, että niillä olisi hyvä olla. Tiedän kyllä että te rakkaat anonyymit keksitte valittamisen aihetta vaikka harjakarvasta.. Toivottavasti päästäisiin pian taas treenaamisen makuun kaikkien hevostemme kanssa, mutta kuten jo mainittu - hevosten ehdoilla mennään! :)

Ps. Tässä teille vielä videota Lissusta ja Lailasta viime viikolta. Molemmat neidit yllättivät kyllä niin positiivisesti ;)!

Pps. Pahoittelut jos teksti on jotenkin epäloogista/epäselvää. Minua ei pitäisi päästää enää rankan työpäivän jälkeen kirjoittelemaan blogia... :D